Suomen työelämä vuonna 2030

Tuomo Alasoini, Anu Järvensivu ja Jorma Mäkitalo ovat kirjoittaneet vuonna 2012 raportin aiheesta, Suomen työelämä vuonna 2030. Teksti kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön raportteihin. Raportissa painotetaan, että Suomen työelämä on parhaillaan murrosvaiheessa. Murrosta tuottavat monien asioiden yhteenliittymä: teknologia, globalisaatio, ympäristökysymykset, väestön ikääntyminen ja arvoissa tapahtuneet muutokset. Keskeisin muutokseen aiheuttaja on teknis-taloudellinen muutos, joka perustuu erityisesti tieto- ja viestintäteknologioiden nopeaan kehitykseen. Teknologian muutos vaikuttaa yritysten tuotantoon ja organisaatioajatteluun, sillä yritykset pyrkivät oppimaan ja kokeilemaan uutta.

Vuonna 2030

1. Massatuotannon tilalle tulevat uudet tuotantomallit. Massatuotanto hiipuu kokonaan ja uudet tuotantomallit tulevat massatuotannon tilalle kokonaan. ICT mahdollistaa massatuotannon tilalle tulevat uudet tuotantomallit, koska se tarjoaa halvan informaation verkostomaisille tuotantomalleilla. Siinä tuotteen tai palvelun tuottaminen hajaantuu usean eri toimijan toteuttamaksi.

2. Muutokset ja uudistukset tuovat mukanaan haasteita työpaikoille. Mikäli jokin toimintatapa tai laite uudistuu, niin työn sujuvuus kärsii silloin. Toiset työntekijät ottavat muutokset toisia. Joidenkin mielestä työnteko ei enää tunnu mielekkäältä, mikäli muutoksia tapahtuu organisaation sisällä.  Muutoksia voidaan hallita strategisten toimenpiteiden avulla. Niitä on kaksi: reaktiivinen ja proaktiivinen työelämän kehittäminen. Reaktiivisen työelämän kehittämisen on passiivista, sillä sen tavoitteena on etsiä menneisyydestä hyväksi valittuja ratkaisuja. Proaktiivinen työelämän kehittäminen on taas aktiivista, ja se pyrkii kokeilemaan ja kehittämään aivan täysin uutta.  Proaktiivinen työelämän kehittäminen tosin vaatii rohkeutta ja halua kokeilla.

3. Työvoiman muutoksia tuovat myös suuret ikäluokat, työvoiman puute, nuorten elämäntapavalinnat ja kansainvälisyys työterveyden ja työkyvyn näkökulmasta. Mistä saadaan työntekijöitä, kun suuret ikäluokat jäävät pois? Onko silloin tarpeeksi tekijöitä? Nämä ovat suuria kysymyksiä, jotka ovat jo nyt esillä.

4. Työntekijöiden tulee itse organisoida työntekoaan ja toisaalta työntekoa organisoidaan joustavin kokonpanoin. Sillä tieto- ja viestintäteknologia tuo mukanaan ns. pilviteknologian. Teknologiset ratkaisut mahdollistavat tietoteknisten palveluiden hajautuksen ja ulkoistuksen siten, että loppukäyttäjä voi hyödyntää ohjelmia joustavasti. Pilviteknologia mahdollistaa, että ihmiset liittyvät sinne mitä erilaisimmissa paikoissa ja käyttöliittymissä. Joustava ja mobiili työnteko on mahdollistanut sen, että työnteko on yhä joustavampaa, ja saa itse valita ajan ja paikan, missä työtä tekee. Teknologia luo äärettömät rajat sille, että tämä on mahdollista.

5. Työskentely alkaa olla enemmän projektimaista. Projekteissa nähdään haasteena työn pilkkoutuminen pieniin osiin. Ihmiset joutuvat yhä nopeammin reagoimaan tuleviin muutoksiin. Vaarana voi olla, ettei työtä koeta enää mielekkääksi ja tulee ylikuormittumista. 

6. Työpaikoille tulee uudet pelisäännöt. Tähän vaikuttaa suuret ikäjakaumat, kulttuuri ja elämäntyylit. Alussa nähtiin, että suuret ikä-jakaumat tuovat haasteita työelämään, mutta kuitenkin se nähdään rikkautena ja mahdollisuutena. Tähän auttaa se, että kaikki ovat sosiaalistuneet digitaaliseen yhteiskuntaan.

7. Yhteiskunta on  tasa-arvoisempi. On siirrytty niin sanotusti feministiseen näkökulmaan. Ei nähdä enää suuria eroja miesten ja naisten välillä. Tämä on hieno asia, koska miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat väärin, koska jos nainen tekee saman työn kuin mies, niin miksi miehelle maksetaan parempaa palkkaa. Osaa naisetkin nostella raskaita laatikoita tai tehdä laadukasta johtamista. Kun tasa-arvo lisääntyy sukupuolten välillä, niin ei työpaikoillakaan tule tasa-arvosta ristiriitoja tai puheita.

8. Arvot ja etiikka. Organisaation toiminta tulee olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa sekä edistää oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Nousee enemmänkin esille ns. yhteiskunnallisia yrityksiä, joissa korostetaan hyvinvoinnin edistämistä. 

9. Vaihtoehtoisesti muutokset työnteossa tuovat myös positiivista kuvaa. Työntekijän tulee koko ajan kehittyä ja vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla. Voi olla, että voi luoda tasapainon elämälleen, että työnteko menee harrastuksena.